Blogi

Neuromoninaisuus ja hypermobiliteetti – miten tunnistaa, ymmärtää ja tukea

Tämän viikon Mutkalla podcastissa puhuin neuromoninaisuudesta ja hypermobiliteetista, miten ne proprioseptin eli asentotunnon kautta linkittyvät yhteen.

Monelle ADHD:hen liittyvä ”kävelytyyli”, jossa pöydänkulmat ohitetaan hipoen, on tuttu näky. Tämä ilmiö liittyy proprioseption eli asentotunnon haasteisiin – kykyyn hahmottaa kehon sijainti ympäristössä. Proprioseptio-ongelmat ovat yleisiä ADHD-ihmisillä ja hypermobiileilla, ja ne kytkeytyvät monesti sidekudoksen löysyyteen.

Hypermobiliteetti tuo mukanaan monenlaisia haasteita, mistä olen aiemmin paljon puhunutkin, mutta lisäksi fibromyalgian, kroonisen kivun, jopa suuremman riskin long covidin ja POTSin (postural tachycardia syndrome) kehittymiseen. Tämä voi tarkoittaa kroonista uupumusta ja autonomisen hermoston ongelmia. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lapsilla, joilla on neuromoninaisia piirteitä, on todennäköisemmin myöhemmin elämässä uupumusta – mahdollisesti kehossa piilevän tulehdustilan vuoksi.

Mitä voimme tehdä tukeaksemme näitä yksilöitä? Fysioterapiassa proprioseptiota voidaan vahvistaa – ja mielenkiintoa herättävät tutkimukset osoittavat, että tämä voi jopa auttaa tunteiden hallinnassa. Keholliset harjoitukset ja ympäristön ymmärtäminen voivat tarjota konkreettisia työkaluja neuromoninaisille ja hypermobiileille.

Lapsilla ja nuorilla tuen tarve on erityisen kriittinen. ”Pyöreää palikkaa ei voi pakottaa neliön muotoiseen koloon”, jos kehossa ja mielessä on haasteita, kuten kipua, vatsavaivoja tai sensorisia häiriöitä, niin silloin tarvitaan yksilöllistä tukea, ei vain kehotuksia ”käyttäytyä kunnolla”.

Fysioterapeuttina pidän tärkeänä, että näistä asioista puhutaan enemmän. Tietoisuus hypermobiilin kehon tunnistamisesta ja hoitamisesta lapsuudessa ja nuoreuudessa voi vähentää aikuisuuden ongelmia. Ja muistetaan, että diagnoosi ei aina ole avun edellytys – vaikka se voi tuoda selkeyttä.

Jos haluat oppia lisää, keväällä tulossa oleva kurssini lasten ja nuorten vanhemmille sekä kasvattajille tarjoaa käytännön työkaluja ja tietoa. Hypermobiliteettiin ja neuromoninaisuuteen liittyvää proprioseption tutkimusta seuraan tiiviisti, ja uskon, että sillä on valtava potentiaali tukea mielen ja kehon hyvinvointia.

Pysy kuulolla, sillä tästä aiheesta riittää puhuttavaa!

-katja

Täältä voit tulla sähköpostilistalleni, jossa infoan kevään kurssista!

Linkkejä tutkimuksiin, joista podcastissa puhuin:

https://www.bsms.ac.uk/about/news/2025/02-05-new-study-links-joint-hypermobility-to-anxiety-through-key-brain-regions.aspx

https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2024.10.10.24315234v1

https://bmjopen.bmj.com/content/14/7/e084203

https://sussex.figshare.com/articles/journal_contribution/Joint_hypermobility_links_neurodivergence_to_dysautonomia_and_pain/23487188?file=41195825

2 kommenttia

  • Paula Manninen

    Hei,

    Olisipa tuo tieto ollut aiemmin!

    Olen 73v. Magneettikuvassa mm.
    lannerangan nikamasiirtymiä ja rasitusmurtumia, viimeisen jälkeen en osannutkaan ajaa pyörällä (opin ajamaan 8v iässä). Nyt on osteoporoosihoito. Olen todella väsynyt ja kipeä selästäni, myös ”muurahaisia olkapäällä” se asettuu kaulan asennolla. Selinmakuulla sohvalla on hyvä kivun kannalta.
    Nivelet ovat yliliikkuvat ja olen aina ollut vähän ”outo”. Poikkeuksellisen lahjakkaaksi testattu. Eläkkeellä lastenneuvolan terveydenhoitajan työstä ja tähän asti yrittäjä.
    Lapsena oli vaikea saada pissaa tulemaan, nyt on vaipat. Ym. tähän sopivaa.

    Voisitko yst. kertoa,
    Minkä alan lääkäri olisi oikea?

    Nyt hyötyisin kuntoutusjaksosta. Miten siihen saisi Kelan tuen?

    Jos tarvitset kurssillesi kokemusasiantuntijaa, voisin olla käytettävissä. Vaikka en niin hyvä malli, mutta voisin motivoida.

    Yt,

    Paula Manninen
    040 506 1533

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *